Sivun näyttöjä yhteensä

7.10.2012

Pullantuoksuinen kummitus

Täällä vieraili eilen kummituksia :S
Todisteena ektoplasmaiset jalanjäljet matossa! Vai olisiko sittenkin vain kyse siitä, ettei allekirjoittanut osaa leipoa aiheuttamatta massiivista sotkua? Jauhotahrat olivat sen arvoisia, kun lopputulos oli parasta koskaan leipomaani pullaa. Torstaina vietettiin Kansallista Korvapuustipäivää, mutta koska mulla ei silloin ollut kardemummaa, piti vahinko ottaa takaisin eilen. Miksi muuten näinkin tärkeää ja merkityksellistä juhlapäivää ei liputetaa saatika merkitä kalentereihin? Kaiken maailman uskonpuhdistuksen muistopäivät (Pakanoiden surun päivä, niinkuin meidän kalenterissa siinä kohtaa lukee :D) kyllä löytyy joka läpyskästä. Ensi vuodelle olen suunnitellut tekeväni oman kalenterin jossa on merkittynä kaikki tärkeät juhlapäivät korvapuustipäivästä haiviikkoon.
Takaisin asiaan, eli pullaan. Tämän näköisiä asioita uunista pullahti pihalle:
Pituutta kauniilla pullalapsella oli 36 cm ja leveyttä n. 17 cm. Potra pitko!
Alempi kuva antaa vähän perspektiiviä siihen, minkä kokoisia korvapuusteja tässä taloudessa leivotaan. Pitkosta meni jo puolet ja yhdeksästä korvapuustista jäljellä taitaa olla yksi. Puolustukseksi pitää sanoa, että Minna, Ripan sisko, vei mukanaan kolme pulleroa. Ei toki muuta sitä faktaa, että söin pullaa aamiaiseksi... Loppuun Kilu haluaa vielä sanoa moi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti