Sivun näyttöjä yhteensä

27.10.2012

Tonni täynnä!

On aika juhlan, meni nimittäin tuhannen katsomiskerran raja rikki tässä minun ajatuksieni Tonavassa! Kiva kun teitä kinostelee mun höpinät, kiitos. Iloisen tapauksen kunniaksi pyydän teitä, lukijat armaat, paljastamaan itsenne. Ei tarvitse mennä torille heiluttamaan helikopteria, vaan kommentoikaa ja kertokaa mitä kautta löysitte tämän blogin, keitä olette ja/tai mitä tykkäätte tästä tuotoksesta. Pidetään homma epäaitona ja poissa kaduilta jatkossakin, tsau!
kuva: http://www.dailywaffle.co.uk
Hei ja vielä semmonen juttu, että lisätkää ittenne mun lukijoiksi tossa sivupalkissa olevan napikan avulla taikka Bloglovinissa, jotta voin vähän konkreettisemmin olla perillä siitä käykö täällä muutkin kun mun äiti ja sisko :D

26.10.2012

ENSILUMI WOOP WOOP!!

VUODEN KOHOKOHTA ON TÄÄLLÄ (tai ainakin yksi niistä)!! Olin kerrankin reipas tyttö ja heräsin jo vähän kasin jälkeen. Oli varmaan joku kohtalo, koska mitä rähmäiset silmäni näkevätkään kun ikkunasta ulos vilkaisen? Maa on valkoinen! Jee! Toivottavasti nyt ei enää tule mitään hirveää takasyksyä ja pitkiä plussakelejä, vaan tulisi ihan oikea talvi. Tulisipa valkea joulu!
Sain haastattelun työharjoitteluun maanantaille. Saatan päästä iloiseksi asiakaspalvelijaksi kirjakauppaan, mikä ei kuulosta yhtään hassummalta. Työkkärin papereissa jopa sanottiin, että mahdollisuus saattaisi olla jopa palkalliseen jatkoon, mutta en uskalla siitä vielä alkaa riemuitsemaan. Kun nyt saisi edes sen harjoittelupaikan ensin... Olen kyllä suht luottavaisin mielin tämän suhteen, osasin jopa ilmaista itseäni suhteellisen selkeästi soittaessani minut mahdollisesti töihin ottavalle ihmiselle mikä on jo aika hyvin. T. nimim. Puhelinkammo.
Yksi asia mikä pistää vähän riepomaan on se, että mulle on nyt sellaset 1½ vuotta toitotettu vähän joka suunnalta, että menisit töihin tai hankkisit harjottelupaikan että olis sullakin jotain tekemistä. Nyt kun sitten näyttää lupaavalta niin ollaanko sitä varauksetta ilosia mun puolesta? No ei tietenkään. "Saaksä siitä palkkaa?" "Nouseeko sun tulotaso mitenkään?" MITÄ HELVETTIÄ JENGI? Oisitte nyt vaan ilosia että mäkin saatan vihdoin, pitkän tauon jälkeen päästä työelämään kiinni edes jotenkin. Itseäni ei enää juuri paskan vertaa kiinnosta saako siitä rahaa, kunhan olisi muutakin tekemistä kuin maata kotona ja nörttäillä päivät pitkät. Sitä paitsi, edelleen, jos tuon paikan saan niin on edes MAHDOLLISUUS että voisin saada siitä palkkaakin jossain vaiheessa. Ja joo, olen kyllä tietoinen, että yritykset usein käyttää harjottelijoita vaan ilmaisena työvoimana ilman aikeitakaan myöhemmästä palkkaamisesta, mutta aivan sama. Olen käytettävissä. En mä aio tässä kaupungissa kuitenkaan enää puolta vuotta kauempaa mädäntyä anyway.
Nyt pidän kuitenkin mielen korkealla kaikista Negative Nancyistä huolimatta. Ensi keskiviikkona lähdetään Lahteen pidennetylle viikonlopulle koska Halloween. Olen tuossa korjaillut yhtä vanhaa samettimekkoa jonka löysin kangasvarastostani. On vissiin joku äidin vanha retale. Tosin aiemmin siinä on tainnut olla hihatkin. Saa nähdä, millaisen Kuolema-mekon siitä saan aikaan. Tilasin jopa punaiset sulkaripset ja pari valkoista klipsipidennystä Lahden kaukukinkereitä varten. Huomaako, että olen vähän teemabilefanaatikko?

14.10.2012

Viikon kohokohdat kuvin

Tapahtumarikas viikko, annan kuvien puhua.
Tiistaina otin muutaman lonkeron ja laittauduin nätiksi. Kuten kuvasta näkyy olen taas leikellyt lettiäni.
Uusi mekko osoittautui erittäin mukavaksi ja hauskaksi pukineeksi. Don't mind the paskainen peili.
Perjantaina juhlittiin Lidlin juustoviikon alkamista tekemällä neljän juuston pizzoja, tervetuloa sydän- ja verisuonitaudit!
Lauantaina oli vuorossa retki Kalastuspuiston grillipaikalle...
...missä kuvattiin kummituksia...
...tanssittiin nuotion ympärillä...
...otettiin taidekuvia lieskoista...
...ja kipunoista...
...sekä tietysti paistettiin lihaa tuubimuodossa.
Tällä kertaa grilliin päätyi Savuhovin Hovinarri-nakki. Kyseisen firman tuotteet on todettu hyviksi jo aiemmin, mutta tämä oli aiemmin testaamaton nakkeroinen. Saanen sanoa: tästä ei enää suoleen pakattu eläin parane. Mausteina kyseisessä jumalten ruuassa on käytetty sulatejuustoa, tomaattia, basilikaa ja sinapinsiementä. En ole mikään perusmakkaroiden ystävä ja yleensä kun sellaisia erehtyy vetämään ne joutuu upottamaan sinappiin, että maistuisi edes joltain. Siksi tykkäänkin panostaa laatumakkaraan silloin kun sitä syön, tämän kohdalla ei tarvinnut sinappipurkkia edes aukaista. Nam!
Ruuan jälkeen jaksoi vammailla. Huomatkaa upea tuunaus takin helmassa, kukkakankaan tilalla oli aiemmin resori. En tykännyt, että se sai takin pussittamaan niin korjasin sitten asian käyttäen mielikuvitusta.
Kuumimmatkin liekit taintuvat aikanaan hiillokseksi.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

7.10.2012

Pullantuoksuinen kummitus

Täällä vieraili eilen kummituksia :S
Todisteena ektoplasmaiset jalanjäljet matossa! Vai olisiko sittenkin vain kyse siitä, ettei allekirjoittanut osaa leipoa aiheuttamatta massiivista sotkua? Jauhotahrat olivat sen arvoisia, kun lopputulos oli parasta koskaan leipomaani pullaa. Torstaina vietettiin Kansallista Korvapuustipäivää, mutta koska mulla ei silloin ollut kardemummaa, piti vahinko ottaa takaisin eilen. Miksi muuten näinkin tärkeää ja merkityksellistä juhlapäivää ei liputetaa saatika merkitä kalentereihin? Kaiken maailman uskonpuhdistuksen muistopäivät (Pakanoiden surun päivä, niinkuin meidän kalenterissa siinä kohtaa lukee :D) kyllä löytyy joka läpyskästä. Ensi vuodelle olen suunnitellut tekeväni oman kalenterin jossa on merkittynä kaikki tärkeät juhlapäivät korvapuustipäivästä haiviikkoon.
Takaisin asiaan, eli pullaan. Tämän näköisiä asioita uunista pullahti pihalle:
Pituutta kauniilla pullalapsella oli 36 cm ja leveyttä n. 17 cm. Potra pitko!
Alempi kuva antaa vähän perspektiiviä siihen, minkä kokoisia korvapuusteja tässä taloudessa leivotaan. Pitkosta meni jo puolet ja yhdeksästä korvapuustista jäljellä taitaa olla yksi. Puolustukseksi pitää sanoa, että Minna, Ripan sisko, vei mukanaan kolme pulleroa. Ei toki muuta sitä faktaa, että söin pullaa aamiaiseksi... Loppuun Kilu haluaa vielä sanoa moi!

2.10.2012

Törkeetä, ihanaa ja törkeen ihanaa

Oon löytänyt taas kaikkea hienoa. Päätin tänään että ostan tästä lähin sukkani lasten osastolta, t.nimim. koko 35 ja kaikkea söpöä. Ekat kaksi asiaa on tottakai Hämeentien Kirppikseltä, yhteensä jälleen kerran hurjat 3 €. Tuolle papukaijamekolle olis tarkotus tehä sen verran muokkausta, että avarran kaula-aukkoa ja lyhennän vähän helmaa. Voisin myös nähdä täydentäväni lookin jollain kivalla vyöllä. Mulla on tuolla muitakin tuunauskohteita, joista kirjottelen lisää kunhan saan tarvittavat välineet aka. ompelukoneen ja pyramidiniittejä jostain hankittua. Toisin sanoen tuunauspostia on tulossa ehkä ensi kuun puolella, tämän kuun budjetista moisiin harrastuksiin ei varmaan enää liikene pennilöisiä.
Siinä on papukaija jos toinenkin (Damella paitamekko)
Aikakapselista päivää! (Peltric tikkiaamutakki)

Kyllä, bloggaan sukista. Kattokaa nyt niitä! Ne on aivan ylisöpöt. Löytyy Vapaavalinnasta.

Meillä on ollut kissarintamalla aika tuulista tänä kesänä. Ripan siskon pikkuinen Riku-vauva oli kylässä kuukauden, siihen ehti jo tottua. Nyt Rikimon vaihtui kuitenkin isoveljeensä Kiluun, joka kummittelee sängyn alla ainakin pari viikkoa. Killa K on sliikin pikku Riksterin jälkeen aika hullu kokemus, kyseessä on nimittäin pitkäkarvainen elävä karvahattu, jonka varpaiden välit on niin täynnä karvaa ettei siitä lähde mitään ääntä kun se haahuilee pitkin kämppää. Heräät yöllä ja huomaat, että se hyppii painottomana pitkin yöpöytiä.

Out with the young...
...in with the muthafuckin' bogeyman
Siellä väijyy pahaa aavistamatonta uhria ja sopivan tilaisuuden tullen ryömii kolostaan murhaamaan PÖRRÖISYYDELLÄ JA SÖPÖYDELLÄ!