Sivun näyttöjä yhteensä

29.6.2012

Materiaa, ihanaa materiaa

Juhannus tuli ja meni mutta yllätys! En lähdekään jauhamaan siitä kovin pitkää selvitystä. Sanotaan vaikka että Catladyn kanssa oli hauskaa, saunassa käytiin ja yöuinnilla niin kuin asiaan kuuluu ja mies on edelleen juhannuksesta alkaneella radalla.

Sitten tärkeämpiin aiheisiin. Kävin tekemässä yhden yön pikareissun Helsinkiin, taas. Näin pitkästä aikaa ihanaa ystävääni Ainoa (josta en tajunnut tietenkään ottaa kuvaa blogia varten, d'oh!) jota en ole nähnyt yli vuoteen. Harmitti kovasti kun emme ehtineet jutustella taikka hengailla kovin pitkään, oli tytöllä kiire tärkeämpien asioiden pariin. Rakkautta silti, olet aina mun Ainoo! Näin muitakin kauan kadoksissa olevia kavereita, kiitos vaan illasta Jutta (ja Jani) ja majotuksesta Jussille. Yksi näistä kadonneista ystävistä oli Jannu, jonka olen tuntenut lukiosta asti ja rakastan. Tässäpä kuva meistä pitämissäni Friikkibileistä joltain vuodelta nakki ja kirves (NEVÖ FOGET!)

Sori Jannu, ei mulla oo meistä muutakaan kuvaa :D


Käytiin Jannun kanssa Dallapén puistokirppiksellä. Oli hyvä idea, kerrankin olin rahoissani (saatatte varmaan arvata että en ole enää) ja shoppailumoodi oli valmiiksi päällä. Löytyihän sieltä sitten jotain aivan korvaamatonta. Olen etsinyt sadetakkia itselleni jo monen monta vuotta, mutta mitään kivaa ei ole koskaan tullut vastaan. Siksipä olin niin riemuissani kun Jannun silmät osuivat maassa odottavaan kirsikkakuvioituun mustaan reitipituiseen ihanuuteen. Rakkautta suoraan 60-luvulta ja vieläpä suomenruotsalaista laatua. Jos tiedätte tämän valmistajasta AB Tell Bergmarkista muutakin kuin että se on toiminut Kristiinankaupungissa niin otan mielellään infoa vastaan. Myös vinkkejä siihen, mistä voisi saada mustia tai punaisia sadehattuja/vedenkestäviä kalastajahattuja saa laittaa, tahdon täydentää syksyn ennakkosuosikkiasuni.

Kiinnittäkää huomionne ainoastaan takkiin, ignoratkaa vammanaama
Takki ei suinkaan ollut ainoa kirpparilöytö, sillä edellisessä kojussa oli korujaan myymässä Stupidhead Jewelleryn Anni, jolta ostin silityshelmistä tehdyt korvikset sekä kaulakorun. Molemmissa aiheena on Pac Manin kummitukset. Rakkautta ensi silmäyksellä. Tarjolla oli myös ruoka-aiheisia cernit-massasta tehtyjä koruja, mutta nämä vetivät nyt pidemmän korren. Pitää itsekin kokeilla noita kahta materiaalia korujen teossa.



Olen koko kesän mehustellut ajatuksella olkihatusta ja ehdin sellaisen jo tilatakin, mutta malli oli huono, hattu ei pysynyt päässä joten jouduin sen palauttamaan. Helsingissä käydessä vastaan tuli kuitenkin aivan täydellinen pinkki (!!) olkihattu, jonka kävin kirppistelyn jälkeen poistamassa. Näitä ei saa Hämeenlinnasta joten voin bostailla tuntien itseni tosi yksilölliseksi ketjuliikkeen hattu päässä, kerrankin.


Hattu H&M, toppi ja arskat Seppälä, rintsikat Gina Trikot, luonnollinen poseeraus mallin oma
Siinäpä sitä shoppailua sitten olikin taas vähäksi aikaa. Tiedän, että lupasin viimeksi laittaa kuvia kultaisista shortseistani (joihin muuten askartelin mätsäävät salamakorvikset), mutta se nyt saa jäädä taas seuraavaan kertaa. En nimittäin ole vieläkään ottanut niistä kunnollista kuvaa. Loppuun voisin iskeä vähän aiheeseen sopivaa musiikkia. Lämmintä viikonloppua kaikille ja hyviä mahdollisia kirpparilöytöjä!

 

14.6.2012

Paluu

Kuten jo ekassa postauksessa varoitin on kirjoittamiseen tullut tosi pitkä tauko. Nyt yritän kuitenkin ryhdistäytyä, kaikesta tuosta ulkona odottavasta kesästä huolimatta. Olen tässä välissä käynyt moikkaamassa äitiä Helsingissä. Menin kyllä pääkaupunkiin ensisijaisesti yhden asian vuoksi: Euroviisujen. Siskoni pitää lähes joka vuosi jonkin sorttiset viisuvalvojaiset ja koska viisut on meidän molempien vuoden kohokohta (heh heh) oli minun toki pakkokin osallistua. Suosikkini voitti, tottakai! Poikkesin samalla reissulla kaverini Sonjan synttäreille ja toimitin hänelle samalla itsetekemäni leggingsit jotka olivat odottaneet valmistumistaan vuoden päivät.
Äitin kanssa karaokebaariin lähössä, huomaako?




Ne leggingsit. Sonja valitsi kankaan, mulla ei ollut sen kanssa mitää tekemistä!...no okei, vähän ehkä yllytin.

Joo, kesä. Kesä kesä kesä! Tulihan se sieltä vaikka näytti hetken siltä, että kaikki helteet jäi toukokuuhun. Viimeiset kolme päivää on menneet lööbaillessa takapihan isolla nurmikolla jolle paistaa suoraan aurinko koko päivän ja jota ihme kyllä ei näytä hyväksikäyttävän kukaan muu. Meikäläinen on jopa uskaltautunut uimaan (!) useamman kerran päivässä (!!!). Viime kerrasta kun olen ihan oikeasti uinut enkä vain käynyt vedessä ja paennut kauhulla takaisin kuivalle maalle taitaa olla aikaa jotain 10 vuotta aikaa. Olen edelleen nössö, enkä uskalla hypätä suoraan veteen vaan pikkuhiljaa loiskuttelen järveen rannan kautta. Rippa yrittää tätä ominaisuuttani koulia pois, mutta ehkä sekin alkaa jo pikkuhiljaa hyväksyä hiljakkoisen fiilistelyni shokkihyppyjen sijaan.

Käytiin eilen kaupungilla ja poikettiin samalla reissulla Fidaan, josta kävin metsästämässä shortseiksi leikattavia farkkuja. Yritin löytää sinistä denimiä mutta minkäs minä luonnolleni ja kropalleni voin: mukaan lähti kultaiset farkut jotka lojuvat nyt tuossa ruokapöydän ääressä kököttävän tuolin nojalla. Kannattaa ottaa mies mukaan ostoksille, mukaan tarttuu kaikkea häröä ilman että oma lompakko kärsii miestappioita. Laitan noista glam-henkisistä ihmepöksyistä kuvia jahka saan ne leikeltyä.

Juhannussuunnitelmista ja muista jutuista kirjottelen toisen kerran, tällä hetkellä kiinnostaa enemmän mennä kyttäämään mitä Rippa touhuaa keittiössä. Hei vaan sun heiluvilles!